Kuten sanoo laulukin. Olen paljon pohtinut, minkälaiset tekstit sopii mun kotisivujen blogiin ja aikanaan jättänyt osan ajatuksista tarkoituksella kirjoittamatta. Itsevarmuuden lisääntyessä sitä mukaan kun uutta tekstiä syntyy, on kirjoittamisen estot vapautuneet ja ne voi koskea yhtälailla aihetta kun aihetta, jopa omaa elämääni ja miksei vois? Ajattelen, että eihän niitä ole pakko lukea ja tänä päivänä ihmisten keskittymiskyky yleisen tiedon mukaan on heikentynyt niin, ettei tällaisia pitkiä tekstejä ehkä suurin osa jaksa keskittyä edes lukemaan (voi toki hyvinkin johtua myös tässä kyseisessä tapauksessa kirjoittajasta, jota en epäile hetkeäkään). 

Jos et tiennyt – kerron tässä samalla – että kun tällaisen blogin julkaisee, tekee tietokoneohjelmoidut blogi-työkalut arvion blogista, kuinka se on luettavissa niin ihmisten ja googlen ”silmin”. Asiasta hyvin vähän ymmärtävänä, mutta omien tekstieni arvioita lukeneena, minun tekstit ei sovi tämän työkalun mukaan kummankaan silmille, varsinkaan nämä viimeisimmät. Ne on liian pitkiä, en viittaa niissä edellisiin blogeihini, niissä pitäisi olla enemmän otsikoita ja kappalejakoja ja niissä käsitellään liian laaja-alaisesti yhtä aihetta, josta saisi kuulemma useamman tekstin aikaiseksi, jotta sivustoni myisi tehokkaammin.

Anteeksi myynti-ihmiset ja google, satun vain olemaan irvikuva sanalle tehokas. Pohdin usein, että mitä ja ketä varten mun pitäis olla tehokas? Pitäisi tavoitella kasvua ja tehokkuutta – vaikka on ilmiselvää, että tää maapallo ei kestä sitä eikä meidän ihmisten terveys kestä sitä – niin ihmettelen, ketä varten mun sitten pitäis olla tehokas? Olen mielelläni hyvinkin antitehokas ja käytän tätä blogia sumeilematta omien ajatusteni jäsentelyyn sekä purkamiseen. Sitä sinäkin rakas lukijani tällä hetkellä ainakin silmäilet, vaikka et jaksaisikaan keskittyä sitä lukemaan.

Johdanto osa 2.

Ihminen on mielettömän monimutkainen laitos ja sen hermosto, aivot mukaan lukien, niin monimutkainen, ettei me tiedetä vielä vasta kun murto-osa sen toiminnasta. Vaikka tuntuu joskus yleisessä käsityksessä olevan, että lääketiede on valmis ja me ymmärretään jo kaikki – niin asia on hyvinkin päinvastoin. Kuten kirjoitin unta käsittelevässä blogissa – niin aina näihin vuosiin asti olemme luulleet ettei aivoissa ole lymfakiertoa kunnes sellainen sieltä vasta noin yhdeksän vuotta sitten löydettiin. Löytö mullisti aivotutkimuksen. Hyvä esimerkki siitä kuinka kesken lääketiede ja tutkimus on. 

Blogi, jossa ihmisen hyvinvointia käsitellään – vois ajatella keskittyvän pääasiassa ruokaan ja liikuntaan, ainakin jos lukee iltapäivälehtiä. (Itse en lue, joten otan viimeiseen lauseeseen pienen vastuuvapautuksen, joten anteeksi iltapäivälehdet jos olen väärässä ja kirjoitatte muustakin – faktoihin perustuvasta– liittyen hyvinvointiin.) Mietin itsekin voinko esimerkiksi kirjoittaa onnellisuuden tunteesta, voinko kirjoittaa ajatusvinoumista tai kohta rakkaudesta? (Pahoittelut tästä maailman pisimmästä johdannosta mutta aiheen tarkoitus oli olla rakkaus, ainakin sivuta sitä.) Tulin nopeasti siihen tulokseen että voin, julkaisin kuitenkin onnellisuudesta kertovan tekstini vasta yli vuosi siitä kun olen sen kirjoittanut. Arkailin sen kanssa, sen sisällön vuoksi sekä sen vuoksi ettei google pidä siitä. Se kuitenkin avasi padot tälle omaa ajatusvirtaa purkavalle kirjoitustyylille ja ajatukselle siitä että ihminen on kokonaisuus ja hyvinvointi on itseasiassa suurimmaksi osaksi paljon paljon muuta kun liikunta ja ravinto.

Rikkaus vai rakkaus?

Hiuksen hieno ero kirjoitusasussa – valtava ero vaikutuksessa ihmisten hyvinvointiin. Vaikka ihminen on monimutkainen laitos, pätee siihen tietyt hyvinkin yksinkertaiset lainalaisuudet kun puhutaan hyvinvoinnista. Nykyihminen on vuosimiljoonien evoluution tulos, elämä jota nykypäivänä eletään, on aivan murto-osa ajasta evoluutiohistoriassa. Tämän päivän yksilöä ja materiaa korostava elämäntyyli valitettavasti ei tiettävästi lisää hyvinvointia käytännössä ollenkaan. On totta että rahahuolet on omiaan viemään hyvinvointia pois ja tämän päivän yhteiskunta, media – niin perinteinen printti kun myös sosiaalinen – lisää huolia entisestään. Menestystä ja tehokkuutta sekä kasvua ihannoiva maailmankatsomus saa ihmiset tuntemaan merkityksettömyyttä sekä haluamaan lisää entisestään. Tätä yhtälöä ei helpota helpot pienlainat ja pikavipit joilla normaalituloisenkin talouden saa syöksykierteeseen ja muuten hyvin toimeen tuleva löytää itsensä pian rahahuolien keskeltä. Raha, kasvu, taloudellinen menestys, hieno talo ja uusi auto ei tuo merkityksellisyyttä elämään ja taas kun tunne siitä että minulla on merkitystä luo hyvinvointia ja onnellisuutta. Kun eri rahoituksia ja tuotteita mainostetaan, käytetään niissä entistä enemmän sumeilematta ihmisen aivojen sokeita pisteitä hyväksi ja miksei käytettäisi. Näin business kukoistaa ja vastuu on mainoksen katsojalla. Kun uusi auto ei vapauttanutkaan minua ahdistuksesta, niin jospa sen tekisi isompi tv tai vielä uudempi auto? Nythän senkin saa vain 450€/kk eikä korkokaan ole kun 15% ja saanhan sen käyttööni NYT HETI ja mukaan vielä karvanopat kun ostan tämän viikonlopun aikana! Ilmaiset karvanopat, vau ompa halpaa eikä minun tarvitse kohdata tunteitani ja ahdistusta ollenkaan!

Evoluutiohistoriassa pisin aika ihmisen kehittymisessä on sisältänyt paljon yhteisöllisyyttä, läheisyyttä ja toisista huolenpitoa. Se on ollut ihmislajin selviämisen kannalta vääjäämätöntä. Nykyään kun tätä ongelmaa hengissä selviämisestä ei ole, eikä laji ole vaarassa (vielä) on yhteisöllisyys katoava luonnonvara. Yksilöä korostava elämänkatsomus kun kukoistaa, voidaan huomata että mm. Masennus, pahoinvointi ja syrjäytyminen yleistyy valtavalla vauhdilla. Metsästäjä-keräilijöillä (jotka vielä toteuttaa tuota elämäntapaa), havaitaan syrjäytymistä tai masennusta hyvin vähän jos ollenkaan. Antropologeilla, jotka on käyneet tutkimassa metsästäjä-keräilijä heimoja, on suuria hankaluuksia mm. Erottaa kylässä kuka on kenenkin lapsi, kun lasten hoitoon osallistuu koko kylä, naapurit, isovanhemmat, kummatkin vanhemmat, kaverit, kyläläiset, vanhemmat lapset jne. Tätä nähdään nykyään meidän kulttuurissa hyvin vähän tai ei ollenkaan. Se on kuitenkin ollut hengissä selviämisen kannalta niin olennainen osa meidän esi-isien elämää, että meidän aivot on muokkautuneet aktivoimaan palkitsemisjärjestelmää tämänkaltaisesta toiminnasta. 

Aivotutkijat on jakaneet rakkauden kolmeen eri vaiheeseen aivojen toiminnan mukaan, kussakin vaiheessa vallalla on eri välittäjäaineet jotka saa ihmisen käyttäytymään kunkin vaiheen edellyttämällä tavalla, jotta tuloksena on parisuhde ja geenit voisi lisääntyä. Kolmas vaihe näistä kolmesta on pitkäkestoinen kiintymyssuhde, se on psykologinen adaptaatio sille, että isä on jäänyt perheen luo jotta äidin ja lapsen on ollut mahdollista selvitä hengissä. (1.,2.)

Kysynnän ja tarjonnan laki

Samuli, jos asia kerran on kuten kerrot, niin kuitenkin ihmiset eroaa toisistaan myös pitkästä kiintymyssuhteen vaiheesta, perheistään ja etääntyy toisistaan? Niimpä, kysymys on kysynnän ja tarjonnan laista, nykyään tarjontaa on niin paljon ja se tuodaan halutessa jokaisen eteen – en sano että tämä olisi pelkästään huono asia, itsekin pitkästä suhteesta eronneena tiedän kuinka oikea päätös se vaan ikinä kummankin puolesta oli jos ajatellaan puhtaasti molempien elämänlaatua. 

No, puretaan tätä vähän osiin. Edellisessä kappaleessa kerroin, että aivotutkijat jakaa rakkauden kolmeen eri osaan, josta kolmas oli pitkäkestoinen kiintymys. Kaksi ensimmäistä on himo ja ihastuminen. Näissä kummassakin aivokemiat sammuttaa aivojen etuotsalohkon ja heikentää rationaalista ajattelua, henkilön on mahdotonta nähdä kumppanin vikoja tai huonoja puolia ja kumppani ei niitä myöskään helpommin esittele vielä suhteen tässä vaiheessa. Himon ja ihastumisen tarkoitus on muodostaa parisuhde, kun tarkoitus toteutuu siirtyy aivot hiljalleen rakkauden tilaan nimeltä pitkäkestoinen kiintymys. Rationaalinen ajattelu hiljalleen palaa ja henkilö alkaa nähdä myös huonoja puolia kumppanissa. Nykyään, kun kumppanilla on hyvä olla myös yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja jopa harrastuksia, voidaan huonoja puolia nähdä useita ja paine vaihtaa ”parempaan” tai testata omaa markkina-arvoa vapailla markkinoilla kasvaa. Metsästäjä-keräilijöillä tällaista ongelmaa ei ole ollut. (1.)

Nykyaika mahdollistaa ihan mielettömän hienoja asioita, ihan mahtavia ihmisiä, eläimiä, kokemuksia ja elämyksiä. En siis halua kuulostaa siltä, että minun mielestä meidän olisi parempi siirtyä aikaan jossa toimittaisiin kuten metsästäjä-keräilijät, joku syyhän heilläkin on ollut siirtyä maanviljelykseen ja siitä edelleen teollisuuteen jne. Mutta melankolisuuteen taipuva mieli saa minut osittain välillä surulliseksi ihmisten välinpitämättömyydestä, yksinäisyydestä ja tavasta elää kertakäyttö elämää – ei pelkästään ihmissuhteissa vaan ylipäätään. Arvoa annetaan materialle ja sille miltä elämä näyttää vaikka somessa, ilkeillään toisille anonyymisti ja valinnoissa korostetaan omaa itseä. Ja kuten todettua, oman ja muiden hyvinvoinnin kustannuksella. Ollaan valmiita uhraamaan oma terveys, läheisten terveys, ihmissuhteet, luonto, puut, kasvit, vedet, eläimet – kaikki millä on oikeesti väliä – tehokkuuden alttarilla. Halu ja tarve sekoitetaan keskenään eikä nähdä metsää puilta sikäli kun niitä on enää jäljellä.

Ihmisen biologia ei toimi sillä tavalla, valitettavasti, ainakaan vielä toistaiseksi, onhan toki evoluutio lyhentänyt uros norsujen torahampaat ja sarvikuonojen sarvet jo lähes olemattomiin jotta nyt jo uhanalaiset lajit selviäisi salametsästäjien käsistä. Ja tämä kaikki vain jotta niitä voitaisiin myydä meidän ihmisten itsekeskeisiin tarpeisiin ja mikä älyttömintä, täysin vielä ilman minkäänlaista tieteellisesti todistettua vaikutusta jauhetun sarvi- ja hammasaineksen käyttötarkoituksiin – mitä ne ikinä sitten mahtavatkaan olla..Ihan vaan jotta tämäkin idiotismi sais mittasuhteet niin tiedoksi: Ihmisen tukka ja kynnet on sitä samaa ainesta..Niin että eiköhän se meidänkin biologiaan jollain aikavälillä ala vaikuttaa, en edes uskalla ajatella mitä se tekee tälle maailmalle. No voidaanhan me aina muuttaa avaruuteen teknologian avulla, oliskohan siellä vielä jotain eliöitä ja ilmakehää joiden olemassaoloa voitaisiin nakertaa?

Läheisyys, rakkaus, toisten huomioon ottaminen, kiltteys ja ystävällisyys saa aivojen palkitsemisjärjestelmät aktiiviseksi. Niin se vaan ihmiset toimii..ei voi mitään. Aivojen palkitsemisjärjestelmä saa meidän kehon voimaan hyvin ja lisää exponentiaalisesti hyvinvointia ja sitä myöten terveyttä, myös biologista terveyttä eli suomeksi: Vähentää sairauksia.

Mitä humpuukia tää nyt taas on?!

Ajatuksia herättävää kirjoittelua vai mun katkeraa kitinää? Päätä sä.

Niin..tämä kappale voi olla turha, koska jos teksti oli sinusta humpuukia, tuskin luit tänne asti, mutta kuules höpönassu, tiesitkö että tällainen humpuuki alkaa olla tieteellisesti todistettua? Vagushermo eli kiertäjähermo, meidän pääasiallinen kehon palautumisesta huolehtiva hermo, joka ulottuu aina aivoista suolistoon, sydämeen, keuhkoihin, sisäelimiiin, sukupuolielimiin jne. Ollen meidän kehon pisin hermo, toimii kehon jarruna, kun sillä alkaa niin sanotusti mopo keulia. Kun me ollaan jatkuvasti tehokkaampia ja tehokkaampia, sinkoillaan asiasta toiseen, palaverista uuteen palaveriin, zumbasta kahvakuulaan ja autokaupasta asuntonäyttöön vain jotta käyntikortissa on riittävän pitkä titteli, pankkitilillä riittävästi osareita lyhennyksessä ja kämpässä riittävästi huoneita kaikille eri kokoisille televisioille joita ollaan kuskattu uudella autolla gigantista, jos joku sattuu tuleen kylään niin näytetään riittävän tärkeiltä.

Erilaiset tavat stimuloida tätä kehon rakennetta hengitysharjoituksista mekaanisiin sähköimpulsseihin alkaa olla jo meille tavan kansallekin tuttuja – ei enempää eikä vähempää sen tarpeesta johtuen tietoa on saatavilla – mutta tiesitkö että laulaminenkin stimuloi vagushermoa? (3.) Entä tiesitkö että hengittämällä voit vaikuttaa myös niskakipuusi? (4.) Tiesitkö taas että huonosti nukuttu yö vaikuttaa siihen kuinka tunnet kipua? (5.)

Mitä – ainakin luulen – että halusin sanoa, on se, että kaikki lähtee ajatuksista ja arvoista. Mitä pidämme tärkeänä, miten haluan ajatella omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Jos ihmisiltä kysytään että mitkä on heidän tärkeimmät arvot, monilla kärkikolmikkoon menee perhe, ystävät ja terveys, kuitenkin samoilla ihmisillä kun katsotaan kuinka paljon he käyttää noihin kolmeen asiaan aikaa ja resursseja verrattuna esimerkiksi työn tekemiseen, niin hassua kyllä, kaikista kolmesta ollaan valmiita uhraamaan jos työt niin vaatii. Surullista on se, että montakaan kertaa tätä ei tehdä edes tietoisesti, meillä on niin kiire, ettei me ehditä edes enää ajatella…

huh..koitan kirjoittaa seuraavaksi jotain iloisempaa. Jos tästä blogista ei muuta jäänyt sun mieleen niin koita stimuloida sun palautumista laulamalla, vaikka autossa, mikä hienointa, sun vagushermolla ei oo sävelkorvaa vaikka menis vähän nuotin vierestä tai vaikka vähän kauempaakin sitä nuottia.

-Samuli

Lähteet:

  1. DocEmilia, Emilia Vuorisalmi ja Markus J. Rantala, sydänsurut ja evoluutiobiologia
  2. Masennuksen biologia, Markus J. Rantala 2019
  3. Does singing promote well-being? An empirical study of professional and amateur singers during a singing lesson, Christina Grape, Maria Sandgren, Lars-Olof Hansson, Mats Ericson, Töres Theorell
  4. Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena, Minna Martin, Maila Seppä, Päivi Lehtinen, Tiina Törö 2014
  5. Krause et al. 2019. The pain of sleep loss: A pain characterization in humans.
Share via
Copy link
Powered by Social Snap