Kirjoitan paljon unesta. Muistan monessakin blogitekstissä sen mainita, oli kyse sitten hyvinvointiin liittyvästä tekstistä tai itseäni koskevasta tarinasta kuinka olen tähän pisteeseen päätynyt. Myös hieronnalla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia uneen ja palautumiseen. Oikein toteutettuna kehon palautumisesta huolehtiva hermosto aktivoituu ja unen laatu paranee sekä nukahtaminen helpottuu. Miksi vaahtoan jatkuvasti unesta? Tässä blogissa kolme omasta mielestäni tärkeintä pointtia miksi omaan nukkumiseen kannattaa panostaa. Sen lisäksi siis että nukkuminen on aika pirun mukavaa touhua.

1. Unen vaikutus kivun tunteeseen

Unenpuute ylikuormittaa hermostoa ja vaikuttaa kipua sääteleviin hermojärjestelmiin. Huonosti nukkuneilla ihmisillä on tutkimuksissa havaittu kipuaistitietoa käsittelevän aivokuoren voimakasta aktivoitumista. Huonosti nukuttu yö vaikuttaa voimakkaasti kivun tunteeseen seuraavana päivänä, olemassa oleva kipu voimistuu tai kipukynnys ylittyy helpommin jolloin kivun tunne syntyy herkemmin. (1) Pitkittynyt unenpuute ja kipu nostaa kortisoli tasoja kehossa, kortisoli on stressihormoni. Kortisoli houkuttelee sytokiineja eli tulehdusvälittäjäaineita lisääntymään jotka herkistää ja tulehduttaa kipua välittäviä hermoratoja. Näin ollen kipu voi voimistua sekä pitkittyä kokonaan ilman itse kivun lähteessä tapahtuvia kudosmuutoksia. Stressi vaikuttaa myös ajatteluumme kivusta. Osa ihmisistä on alttiita ns. Katastrofisaatio ajattelulle. ”Nyt on varmasti jokin syöpä” ”Ihan varmasti jokin halvaantuminen” ”Nyt on jokin pahasti vialla.” Tämän tyyppisen ajattelun tiedetään olevan yksi merkittävä kivun kroonistaja. Pelkästään ajatuksemme kivusta aiheuttaa siis fysiologisen reaktion kehossa. (2) Voimme siis huonosti nukkumalla ja stressaamalla saada aikaan tulehdusreaktion…Mieti millainen ajatuksen voima voi olla…

ps. Tiesitkö, että iso osa selkäkivun vuoksi kuvattujen selkärankojen löydöksistä ei kuitenkaan korreloi asiakkaan kivun kanssa…hmm..niin…

2. Unen vaikutus painonhallintaan

Liian vähä yöuni lisää ruokahalua. Harvoin myöskään liian vähien yöunien jälkeen on mielessä, että syömpä tässä iltapuhteena aivan järkyttävän määrän salaatinlehtiä. Illalla maistuu mieluummin rasvaiset ja makeat suupalat. Tämä johtuu siitä että liian vähät yöunet vaikuttaa ruokahalua säätelevien hormonien toimintaan. Leptiini pitoisuudet laskee, jolloin kehon kokemus kylläisyyden tunteesta häiriintyy. Samaan aikaan greliini pitoisuudet nousee, jolloin keho saa viestin nälän tunteesta. Huonosti nukkunut ja liian vähän levännyt kehosi ei osaa siis viestiä milloin olet saanut tarpeeksi ravintoa. Tutkimustietoa painonhallinnan ja unen yhteydestä on kertynyt viime vuosina niin paljon, että voidaan sanoa näiden liittyvän hyvin merkittävästi toisiinsa. (3) Muistatko kun kirjoitin blogissa taannoin hyvinvoinnin korkoa korolle -periaatteesta? Vaikka se onkin omaan kokemukseen pohjautuva ajatus, tukee tehdyt tieteelliset tutkimukset myös sitä.

Univaje voi olla hyvinkin vaarallinen myös tästä näkökulmasta kun väsyneen ihmisen ruokahalun säätely ei toimi normaalisti. Huonot ruokavalinnat ja ylipaino ovat omiaan lisäämään verenpainetaudin riskiä. Korkea verenpaine on riskitekijä myös aivoille sillä REM uni jonka nimi tulee muuten sanoista rapid eye movement sytyttää aivokuoren toimintaan kuin ihminen olisi valveilla. Niskasta alaspäin kaikki lihakset lamaantuu, silmät alkaa liikkua nopeasti ja verenpaine villiintyy ja alkaa nousta ja laskea voimakkaasti miten sattuu. Terveet verisuonet kestävät tämän, mutta jos niissä on paljon tukkeumaa on suonet kovilla. (4)

3. Unen vaikutus muistiin ja oppimiseen

Unessa aivot järjestelee uutta tietoa, saa lepohetken informaatio tulvasta ja huuhtelee kuona-aineita pois. Uni on välttämätöntä lepo- ja huoltoaikaa aivoille. Unen aikana aivot järjestelee valveillaoloaikana hankittua tietoa ja siirtelee sitä muistiin säilöön. Unen aikana aivosolujen uusiutuminen on vilkkainta alueilla mitkä liittyy muistiin ja oppimiseen. (4)

Aivoissa toimii ns. Glymfaattinen järjestelmä. Syvässä unessa järjestelmä aktivoituu. Glymfaattinen järjestelmä löydettiin vasta noin seitsemän vuotta sitten ja nyt sen vaikutusta aivorappeuma sairauksiin pidetään merkittävänä. Tutkimukset on kesken, mutta näyttää siltä, että sen toiminnalla on merkittävä osuus nimenomaan aivojen puhdistumisen kautta näihin tauteihin sillä useissa näistä taudeista aivoihin muodostuu kertymäproteiinien vyyhtejä tai kimppuja. Esimerkiksi Alzheimerin taudissa kimppuuntuneet amyloidiplakit häiritsee aivojen normaalia toimintaa ja samanlaisia ongelmia on mm. Parkinsonin taudissa tai ALS:issa. Unessa elimistö korjaa myös perintötekijöiden vaurioita, näyttää siis siltä että unella on ennen näkemättömän tärkeä rooli ihmisen terveydessä. (5) 

Oletko joskus nukkunut huonosti ja on tuntunut kuin aivosi eläisi jossain sumussa? Aivan, nyt tiedät mistä se johtuu. Nämä edellä mainitut prosessit vaativat aina tietyn määrän syvää unta.

Et tarvitse mitään tämän blogin tiedoista

Jokaisen unen tarve on yksilöllinen. Kirjoitinkin aiemmin blogissa, että olen kuullut joskus lauseen ”kyllä mulle riittää 5 tuntia yössä”. Se ei pidä paikkaansa, niin yksilöllinen ei unen tarve ole kuten edellisen kappaleen lopussa totesimme. Keho tottuu kyllä ajan saatossa sietämään myös liian vähää unta, sen vaikutus negatiivisesti terveyteen on kuitenkin samaan aikaan erittäin merkittävä. Et tarvitse kuitenkaan mitään tämän blogin tiedoista huomataksesi unen merkityksen arjessa. Oletko päivällä kärttyinen? Ärsyttääkö liikenneruuhka, soiva puhelin tai muut ihmiset vaikka eivät sanoneet sinulle mitään? Liikenneruuhka on varmasti todella ärsyttävä, mutta onko se todella niin ärsyttävä että se on järkevä syy nostaa stressitasoa kehossasi? Nyt kun tämän blogin perusteella tiedät mitä se kehossasi voi aiheuttaa? Jos hengität pari kertaa syvään ja mietit, onko ärsytyksesi syy todella ruuhka? Vai olisitko nukkunut huonosti, lähtenyt liian myöhään liikkeelle tai kenties jättänyt lounaan väliin? Koita nukkua hyvin ja panosta unen laatuun sekä riittävyyteen, syöt ravitsevasti ja lähdet ajoissa. Mitä sitten jos siinä muutama auto menee edessäsi, laita radiosta joku hyvä biisi ja jammaile aikasi kuluksi. Jos olet ajoissa, muutama minuutti sinne tänne, mitä sitten? Nauti vaikka siitä että olet itseksesi, pohdi kuinka kaunis ilma on tai kuinka kauniisti sadepisarat osuu auton lasiin. Ei niin hienoa hetkeä kannata olla kärttyisenä vain koska nukuit huonosti. Todellinen syy olla kärttyinen on harvoin mikään ulkopuolinen tekijä.

Ei sillä ettenkö pitäisi tärkeänä unen vaikutuksia terveyteen kokonaisvaltaisesti mutta käsin kosketeltavampi syy nukkua riittävästi on se että olen mieluummin hyvällä kun huonolla tuulella. Mulle ainakin ihan riittävä syy panostaa nukkumiseen. 

Ohhoijaa, kello onkin jo paljon, toivottelen tässä kohtaa hyvät yöt blogin lukijoille, nuku hyvin. Tosi hyvin. Jooko? Itsesi takia.

-Samuli

Lähteet:

  1. Krause et al. 2019. The pain of sleep loss: A pain characterization in humans
  2. Edwards et al. 2008. Assosisation of catastrophizing with interleukin-6 responses to acute pain
  3. Timo Partonen, Lisää unta. Kiireen lyhyt historia. (Duodecim 2014)
  4. Unitutkija Tarja Stenberg, Helsingin yliopisto. www.aivoliitto.fi
  5. LKT apulaisprofessori Tuomas Lilius, Kööpenhaminan yliopisto. www.aivoliitto.fi
Share via
Copy link
Powered by Social Snap