Kyselin instagramin puolella @samulisairiala, olisiko hyvä aihe koota blogiin yleisimmät kysymykset mitä kuulen vastaanotolla. Aihe sai positiivisen vastaanoton, joten täältä pesee! Tässä blogissa yleisimmät kysymykset vastaanotolta.

1. Kuinka usein pitäisi käydä hieronnassa?

Täysin yksilöllistä. Mahdoton vastata yhtä aikamäärettä ja huomaan meneväni hyvin kauas varsinaisesta kysymyksestä kun suunnittelin tätä vastausta – mut hei, mun blogi, joten mun vastaus. 

Toiset käy kerran viikossa, toiset kerran kuukaudessa ja toiset muutaman kerran vuodessa. Oma aktiivisuus ratkaisee paljon. Kehotankin asiakkaitani aktiivisuuteen kehonhuollon suhteen. Oma aktiivisuus pidentää hoitoväliä. Usein asiakkaan saapuessa vastaanotolle on käynnissä jo kauemmin vaivannut vaiva. Jokaisella käynnillä on asiakkaan kanssa tarkoitus mennä hoidossa eteenpäin. Ei ole tarkoituksen mukaista ensimmäisellä kerralla hoitaa ensin kaksi tuntia hierojan pöydällä ja antaa mukaan nipullinen paperia kotihoito ohjeita. Eikä myöskään, että asiakas käy jatkuvasti muutaman päivän välein, se ei palvele ketään.

Paras tulos saadaan, kun asiakas sitoutuu käymään muutaman kerran tiheällä hoitovälillä, saa yhden tai maksimissaan kaksi ohjetta mukaan ja joka kerta pyritään yhdessä pidentämään hoitoväliä.

2. Käykö hierojat hierojalla?

Käyn itse hieronnassa 2-3 kertaa/kk. Vaikka olenkin innokas huoltamaan ja liikkumaan, pidän myös sohvalla makoilusta enkä aina jaksa aktiivisesti liikkua. Se on ihan normaalia ja silloin tiedostan, että on syytä antaa huolto muiden käsiin.

Pyrin käymään kehon kerran kk läpi hieronnan keinoin. Joskus jonkin vaivan ilmaantuessa painotan hoitoa esimerkiksi purentalihaksiin niin, että käyn aktiivisen hoitojakson jotta akuutti tilanne helpottaa. Hieronnalla on paljon vaikutuksia mm. Stressiin, uneen ja autonomisen hermoston tasapainoon. Hieronta ei aina tarkoita ”yhden lihasjumin jurraamista” kuten yksi mainio instagram seuraajani kommentoi.

Hieronnassa käyminen voi olla myös hemmottelua raskaan työviikon päätteeksi ja vaikka sosiaalinen hetki hierojan kanssa. Ammattitaitoinen hieronta on yhtä paljon myös korvien välin hoitamista, kun kehonhuoltoa.

3. Väsyykö hierojan kädet?

Hierojan etuna moniin muihin fyysisiin ammatteihin verrattuna on mahdollisuus toteuttaa omaa ammattiaan hyvin ergonomisesti. Sähköllä säätyvä pöytä laskee ja nousee asiakkaan ja hierottavan alueen mukaan. Voiman saa tuotettua jaloilla ja kehonpainolla. Joissain tekniikoissa mitä käytän, ottaa sormet ja kämmenet kuorman. Kuitenkin suurimman osan ajasta voima tulee jaloista. Voisin vastata tähän lyhyesti että ei, ei väsy kädet. Tiedän ammatteja joissa kädet on paljon kovemmalla rasituksella. Omista käsistä pidän huolta käymällä itse hierojalla hierottamassa käsiä ja aktiivisella lihashuollolla.

4. Niska jumissa?

Oikeastaan tämä kysymys kuuluu yleensä niin että ”onks sille mitään tehtävissä?”. Hieronta ollaan tässä vaiheessa yleensä aloitettu ja asiakas kokee, että hänen selkä on niin jumissa, ettei sille voi enää tehdä mitään. Näinhän ei toki ole. Yhtään sellaista selkää en ole tavannut mille ei mitään voi tehdä. Kuten tuossa ensimmäisessä kysymyksessä kirjoitin, on monta kertaa käynnissä vaiva mikä on vaivannut jo pidempään. Näissä tapauksissa muutama hoitokerta lyhyellä aikaa muuttaa tilanteen täysin. Käsittelen ja ohjaan asiakasta tavoitteena aina säännöllisistä hierontakäynneistä luopuminen. Tavoite on kunnianhimoinen, eikä se ole hierojan käsissä enää yksin. Muu tavoite olisi kuitenkin ammattietiikan vastaista. Usein tavoite on mahdoton saavuttaa, mutta hoitovälin pidentäminen on jo iso askel siihen suuntaan.

5. Bonus: En ole ikinä käynyt hierojalla – sattuuko hieronta?

Lupasin instagramin puolella ottaa mukaan yhden bonus kysymyksen sieltä. Valitsin tämän, muihin kysymyksiin löytyy vastaus näistä aiemmista laajennetuista vastauksista.

Ei, hieronnan tarkoitus ei ole sattua. Käytän asiakkaideni kanssa mittaria ”makea kipu on ok, sattua ei saa”. Kipu ei ole itse tarkoitus hieronnassa eikä hieronnan vaikutusta voi mitata kivun voimakkuudella. Joissain tapauksissa liiallinen kipu voi viedä tilannetta väärään suuntaan. Kipu aiheuttaa elimistössä suojautumisreaktion, jonka seurauksena lihakset voivat mennä jopa enemmän jumiin. Tämä on hierojan ammattitaitoa ja asiakkaan kanssa kommunikointia. Makean kivun ja sattumisen rajalla taitelu on yhteistyötä sekä hierojan ammattitaitoa arvioida milloin hetkellinen makean kivun tuottaminen palvelee lopputulosta.

Hyvä esimerkki hetkellisestä makean kivun tuottamisesta on triggerpainanta. Kirjoitin triggerpisteistä edellisessä blogissa, pääset blogiin tästä.

-Samuli

Share via
Copy link
Powered by Social Snap